Lisätiedot
:
HANKINNAN TAUSTA JA KOHDE Kilpailutuksen kohteena on Pihlajasaaren vesibussiliikenne vuoden 2026 liikennöintikauden alusta toukokuusta 2026 lukien, kun nykyinen KUVA:n toimesta kilpailutettu ja tehty vesibussiliikennettä koskeva sopimus päättyy tänä vuonna vesiliikennöintikauden päättyessä 30.9.2025. Vesibussiliikenteen hankinta on tarkoitus toteuttaa neuvottelumenettelyä noudattaen julkisena hankintana niin kuin jäljempänä kohdassa HANKINTAMENETTELY JA AIKATAULU on tarkemmin määritelty. Tausta-aineistona kilpailuttamisessa ovat erityisesti seuraavat suunnitelmat ja raportit: - Liite 1: Merellinen strategia 2030, Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto, Helsinki 2019 - Liite 2: Innovatiivinen vesiliikenne / raportti, Ramboll 24.6.2020 - Liite 3: Vesiliikenteen kehittämissuunnitelma / hankintamalli, sähköistys ja kalusto, Ramboll 9.2.2022 - Liite 4: Päästöttömän vesiliikenteen yleissuunnitelma, Ramboll 2.9.2024 - Liite 5: Vesijoukkoliikenteen yleissuunnitelma LIITE 1 Työpajojen tulokset, Ramboll 14.6.2024 - Liite 6: Alustava liikennöintisuunnitelma Tavoitteena on järjestää ja toteuttaa Pihlajasaareen toimiva, kohtuuhintainen ja laadukas vesibussiyhteys, joka tukee Pihlajasaaren palveluinvestointeja ja palveluita kuten julkiset saunat, ravintolat ja ohjelmapalvelut sekä niiden jatkuvaa kehittämistä ja uudistumista mahdollistamalla myös yhteysliikenteen kysyntää vastaavat tarjonnan lisäykset. Kaupungilla on tahtotila matkustajamäärien kasvattamiseen esimerkiksi koululais- ja eläkeläisryhmien osalta osana merellistä strategiaa. Helsingin edustan merialueiden vesibussiliikenne on Helsinki-imagoon ja -brändiin suoraan vahvasti vaikuttava ja näkyvä merellinen käyntikortti, jonka ympäristöystävällisellä toteuttamisella on selvästi volyymiaan suurempi merkitys Helsingin matkailulle. Erityisenä kehittämistavoitteena on tämänkin vuoksi pyrkiä oleellisesti vähentämään vesibussiliikenteestä aiheutuvia päästöjä. Vesibussiliikenteen aikataulu: Suuntaa antava vesibussiliikenteen aikataulu on esitetty Ennakkoilmoituksen liitteessä 6. Aikataulu vastaa pääosin vuonna 2025 toteutuvaa liikennöintimäärää. Jakovalmistelussa Pihlajasaaren yhdysliikenteen volyymia pyritään vahvasti asteittain siirtämään Ruoholahteen Ruoholahden kanavan lähtölaiturille, jonka saavutettavuus joukkoliikenteellä on selvästi parempi verrattuna Merisatamanrannassa yhdysliikenteen käytössä olevaan lähtölaituriin. KYMP vielä selvittää jatkovalmistelussa aikataulusuunnittelun periaatteita. Lähtökohtana on tässä vaiheessa, että Tilaajaa määrittelee ainakin liikennöintikauden, tarjonnan porrastuksen eli tarjonnan kapasiteetin liikennöintikauden eri jaksoilla, päivittäiset ensimmäiset ja viimeiset lähtöajat ja päivittäisten perusvuorojen lukumäärän ja mahdollisen kysynnästä johtuvan tarpeellisen lisäliikenteen periaatteet. Liikennöitsijä valmistelee tilaajan linjausten perusteella päivittäiset vuoroaikataulut hyväksyttäväksi niin, että tilaaja hyväksyy liikennöitsijän ehdotuksen, kun se vastaa em. tilaajan linjauksia. Jatkovalmistelussa on vaihtoehtona, että tilaaja määrittelee ja laatii myös vuorotason aikataulut. Lippujärjestelmä: Kaupunki määrittää lippujen hinnat ja saa hyväkseen lipputulot. Liikennöitsijä vastaa lipunmyynnistä ja tekee tilityksen lipputuloista kaupungille. Kaupunki pyrkii pitemmällä tähtäimellä HSL:n kanssa neuvotellen mahdollistamaan siirtymisen KYMP:n kilpailuttamassa ja tilaamassa Helsingin edustan saariston vesibussiliikenteessä HSL:n lippujärjestelmään. Bruttohintamallin liikennöintikorvaus ja siihen liittyvät menettelyt: Vesibussiliikenteen liikenteen kilpailuttamisessa lähtökohta on bruttohintamalliin pohjautuva sopimus, seuraavasti: - Tarjouskilpailulla määritellään tilaajan määrittelemään liikennöintitarpeeseen perustuvalle yhdysliikenteelle kiinteä kokonaishinta eli tarjoushinnan mukainen kaikki kustannukset kattavaan tuntihintaan perustuva liikennöintikorvaus (jäljempänä liikennöintikorvaus), jolla liikenne hoidetaan. - Tilaaja saa hyväkseen ja omistaa lipputulot, mutta liikennöitsijä saa pitää lipputulot liikennöintikorvauksen etumaksuna koko tilaajan määrittämän liikennöintikauden (15.5–30.9, syyskuussa vain viikonloppuna la ja su) ajan tilitysajankohtaan saakka. - Liikennöitsijän keräämät lipputulot tulevat tilaajan hyväksi, kun ne vähennetään tilaajan maksettavaksi tulevasta liikennöintikorvauksesta. - Tilaaja maksaa liikennöitsijälle liikennöintikorvauksen ja kertyneiden lipputulojen erotuksen. - Bruttohintamallin kilpailutettu liikennöintikorvaus takaa liikennöitsijälle kilpailutettuun kaupalliseen markkinahintaan perustuvan vakaan tulopohjan. Kunkin vuosittaisen liikennöintikauden jälkeen toteutetaan tilitys seuraavasti: - Mikäli liikennöitsijän keräämät lipputulot kattavat koko sovitun liikennöintikorvauksen, tilaaja ei maksa liikennöitsijälle muuta enempää korvausta liikennöinnistä. Liikennöitsijä ei kuitenkaan saa ylimääräistä voittoa lipputuloista, kun liikennöitsijä tilittää kertyneiden lipputulojen ja liikennöintikorvauksen mahdollisen erotuksen tilaajalle. - Mikäli lipputulot jäävät alle liikennöintikorvauksen, tilaaja maksaa liikennöitsijälle liikennöintikorvauksen ja lipputulojen välisen erotuksen. - Liikennöintisopimukseen on tarkoitus ottaa ehdot liikennöintikorvausta lisäävästä bonuskorvauksesta, joka määritellään toteutuneitten laatutavoitteiden ja matkustajamäärien perusteella vuosittain tehtävän tilityksen yhteydessä, ensisijaisesti bonuskorvausten rahoitukseen voidaan käyttää lipputuloja siltä osin kuin ne ylittävät sovitun liikennöintikorvauksen. Valitussa bruttohintamallissa on tarkoitus yhdistää brutto- ja nettohintamallien piirteitä, tuoda kunnalle kustannushallintaa sekä luoda liikennöitsijälle bonuskannustin kerätä lipputuloja tehokkaasti. Liikennöintisopimuksen bonus- ja sanktiojärjestelmä: Liikennöintisopimuksen ehtoihin sisältyy bonus- sanktiojärjestelmä, joka ottaa huomioon toteutuneesta laatutasosta ja matkustajamääristä aiheutuvat bonukset sekä toteutuneista laatutason puutteista johtuvat sanktiot. Sopimuskausi: Tarjouspyynnön valmistelussa on lähdetty siitä, että sopimuskauden pituus on joko A. viisi (5) vuotta ja kolme (3) optiovuotta tai vaihtoehtoisesti B. seitsemän (7) vuotta ja kolme (3) optiovuotta. Tilaaja päättää sopimuskauden pituudesta vasta jatkovalmistelussa, jossa otetaan huomioon muun muassa markkinavuoropuhelussa esille tulleet näkökohdat ja keskeisesti myös alusratkaisu, johon tarjouspyynnössä päädytään. Vesibussiliikenteen alukset ja ympäristövaatimukset: Tilaaja tulee määrittelemään vesibussiliikenteessä käytettävien alusten liikennöintiä ja matkustajapalvelua koskevat vaatimukset tarjouspyynnön teknisessä liitteessä tarpeellisella tarkkuudella niin, että ne vastaavat viranomaisvaatimusten lisäksi yhdysliikenteen luonteesta aiheutuvia vaatimuksia. Yhdysliikenteeseen haetaan kysyntää ja liikennöintitarvetta vastaava alus, joka soveltuu kapasiteetiltaan mahdollisimman optimaalisesti liikenteeseen. Tilaajan valmistelussa lähtökohta on ollut, että liikenteeseen tarvitaan noin 100–150 matkustajapaikan alus tai vaihtoehtoisesti muu alusratkaisu, jolla toteutuu vastaava tarpeellinen tuntikapasiteetti. Tarjouskilpailun keskeisiin tavoitteisiin kuuluu liikenteestä aiheutuvien päästöjen vähentäminen seuraavasti: - Kaksi (2) ensimmäistä vuotta eli aloituskausi voidaan liikennöidä dieselkäyttöisillä vesibusseilla, joissa käytetään yksinomaan HVO-polttoainetta. - Aloituskauden jälkeen reitille tulee ottaa käyttöön vähintään yksi (1) ladattava sähköinen vesibussi, jonka käyttövoimana toimii akkusähkö. Tilaaja suunnittelee ja toteuttaa kustannuksellaan ja tarpeellisessa yhteistyössä liikennöitsijän kanssa sähkökäyttöisen vesibussin akkujen latausaseman Ruoholahden kanavan laiturialueella. Perusliikenne ajetaan kompakteilla eli tehokkailla ja hyvin varustelluilla suhteellisen pienikapasiteettisilla vesibusseilla (100–150 matkustajaa). Liikennöitsijällä pitää olla mahdollisuus ja kannuste lisätä kapasiteettia tarpeen mukaan ruuhka-aikoina. Liikennöitsijä määrittää itse tarpeellisen alusmäärän tilaajan hyväksymän liikennöintiaikataulun ja oman liikennöintikonseptinsa perusteella. Tilaajalla tulee olla mahdollisuus saada käyttöön myös vara-aluksia siltä varalta, että tavallisesti liikenteessä olevia aluksia ei voida käyttää esimerkiksi huoltojen tai korjausten vuoksi tai muusta syystä. Alustava kustannusarvio: Tilaaja arvioi nykytilanteen pohjalta kilpailutettavasta liikennöintisopimuksesta KYMP:lle aiheutuvia kustannuksia ja kehitysnäkymiä suuntaa antavasti mutta ei sitovasti seuraavasti: - Arvioidulla tuntikustannuksella (150 €/h kaikki liikenneajat) liikenne maksaa vuosittain 421 200 €. - Arvioidulla matkustajamäärällä (50 000 matkustajaa per kausi) ja keskimääräisellä edestakaisen matkan lipunhinnalla (7,5 €) lipputulot olisivat 375 000 € per vuosi.. - Kaupungin nettokustannus olisi em. lähtökohdista 46 200 €/vuosi. - Ko. laskelma merkitsee, että laskennallisesti matkustajamäärän lisääntyminen noin 6150 matkustajalla tekisi liikenteestä kaupungin kannalta kustannusneutraalia. Teoreettinen yhdysliikenteen kapasiteetti on ollut nykytilanteessa 280 800 matkustajaa (117 pv x 20 vuoroa x 120 matkustajaa).